Siipien kärkiväli

Keskikokoinen, 43–54 mm.
Siipien yläpinta

Koirailla vaaleankeltainen, naarailla valkoinen. Ulkoreuna molemmilla sukupuolilla musta. Etusiivessä musta keskitäplä. Takasiivessä heikosti erottuva vaalea keskitäplä.
Siipien alapinta

Koiraiden etusiipi keltainen ja naaraiden valkoinen, molemmilla sukupuolilla siipien reunat mustankeltaiset. Keskellä etusiipeä pienehkö mustareunainen täplä. Takasiipi likaisenkeltainen, keskellä pieni valkoinen täplä. Punertavat siipiripset erottuvat ohuena juovana siipien ulkoreunoissa yksilöillä, jotka eivät ole kuluneita.
Elinympäristö

Enimmäkseen suot (rämeet) ja niiden ympäristöt, kuten runsaskukkaiset tienvarret ja hakkuuaukeat. Lapissa myös tunturien rinteet.
Lentoaika

Kesäkuun puolivälistä heinäkuun loppupuolelle.
Talvehtimismuoto

Toukka (keskenkasvuinen).
Toukan ravintokasvi

Juolukka (Vaccinium uliginosum), myös mustikka (Vaccinium myrtillus) mahdollinen.

Muiden keltaperhostemme tapaan suokeltaperhonen pitää levätessään aina siipiä yhteen painettuina, mistä syystä siipien yläpintaa on vaikea tutkia ja perhosta määrittää lajilleen ilman, että perhonen pyydystetään. Muista keltaisista ja valkoisista keltaperhosista suokeltaperhosen erottaa sekä etu- että takasiiven yläpinnan leveästä ja yhtenäisestä mustasta reunuksesta. Alapuolelta siltä puuttuvat siipiä reunustavat mustat pisteet sekä etu- että takasiivistä. Ja muista keltaperhosista poiketen siltä puuttuvat takasiiven alapuolen keskellä olevasta täplästä punaiset reunat.

Koko maassamme suomailla viihtyvän suokeltaperhosen koiraat lentävät rauhattomasti ympäriinsä naaraita etsiessään. Naaraat munivat munat yksitellen isäntäkasvien lehdille.

Myrgulvinge

Taksonomi

Orden

Familie

Slekt