Alalajit

Etelänpurohopeatäplä (ssp. thore), Pohjanpurohopeatäplä (ssp. borealis)
Siipien kärkiväli

Keskikokoinen, 36–47 mm. Naaraat koiraita kookkaampia.
Siipien yläpinta

Oranssi, jossa tuumanruskeita täpliä.
Siipien alapinta

Etusiipi oranssi, jossa tummanruskeita ja keltaisia täpliä ja pisteitä. Takasiivessä keltainen poikkivyö, jonka sisäpuolella oranssi alue. Takasiiven ulompi puoli punaruskea ja keltainen. Siiven reunassa rivi harmaansinisiä kaaria ja niiden sisäpuolella epäselviä punaruskeita renkaita. Keltaisen poikkivyön vieressä usein vaaleaa tai harmaansinistä kuviointia.
Elinympäristö

Runsaskukkaiset niityt ja avoimet metsämaat, usein vesistöjen läheisyydessä.
Lentoaika

Kesäkuun lopusta heinäkuun puoliväliin.
Talvehtimismuoto

Toukka.
Toukan ravintokasvi

Orvokit (Viola).
Uhanalaisuus

Silmälläpidettävä. Etelänpurohopeatäplä (ssp. thore) on rauhoitettu Suomessa.

Purohopeatäplä on yksi 19:sta hopeatäplälajistamme. Sen tuntomerkkejä ovat yhtenäisen paksun juovan muodostava musta kuviointi takasiiven yläpinnan reunassa, keltainen poikkivyö takasiiven alapinnalla ja harmaansininen kuviointi sen ulkopuolella. 60-luvulla Pohjois-Karjalasta löytyi purohopeatäplän Suomessa harvinainen alalaji, ssp. thore (etelänpurohopeatäplä), joka on rauhoitettu. Pohjoisessa tavattava alalaji, ssp. borealis (pohjanpurohopeatäplä) saattaa ajoittain olla jopa melko runsas.

Koiraat lentävät ympäriinsä etsiessään naaraita. Naaraiden munimiskäyttäytymisestä ei ole kuvausta.

Tors perlemorvinge

Taksonomi

Familie

Tribus

Slekt