Siipien kärkiväli
Keskikokoinen, 33–42 mm. Naaraat yleensä koiraita kookkaampia.
Siipien yläpinta
Oranssi, jossa mustia täpliä.
Siipien alapinta
Etusiipi oranssi, jossa sumeita ja heikosti erottuvia mustia täpliä ja pisteitä, kärjessä vaaleankeltaista ja ruosteenpunaista. Takasiivissä vaihteleva sekoitus ruosteenpunaisia ja vaaleankeltaisia alueita ja vöitä sekä valkoisia täpliä. Takasiiven reunassa rivi valkoisia täpliä ja heti niiden tyvipuolella epäselviä tummia täpliä.
Elinympäristö
Tunturikankaat puurajan läheisyydessä ja sen yläpuolella.
Lentoaika
Heinäkuu.
Talvehtimismuoto
Toukka (talvehtii kaksi, joskus kolme kautta).
Toukan ravintokasvi
Ulkomailla ilmoitettu ainakin lapinorvokki (Viola biflora) ja nurmitatar (Polygonum viviparum).
Uhanalaisuus
Erittäin uhanalainen.

Vain Lapin tuntureiden ylämailla tavattavan tunturihopeatäplän ja koko maassa tavattavan suohopeatäplän erottaa muista hopeatäplistä niiden takasiiven ulkolaidassa olevan terävän kulman avulla. Se näkyy erityisen hyvin silloin, kun perhonen lepää siivet yhteen painettuina niin, että takasiivet jäävät etusiipien päälle. Lisäksi tunturihopeatäplän tunnuspiirteitä ovat (1) takasiiven yläpinnan ulkoreunassa oleva epäyhtenäinen rivi mustia kolmioita tai pisteitä, (2) takasiipien alapinnan kuviointi, joka on kirjava sekoitus ruosteenpunaista, vaaleankeltaista ja valkoista sekä (3) etusiiven alapinnan vaaleankeltainen kärki ja ruskea juova. Varmin tuntomerkki verrattaessa suohopeatäplään on etusiiven alapinnan tumma kuviointi, joka tunturihopeatäplällä on sumeaa ja heikkoa.

Koiraat lentävät ympäriinsä etsiessään naaraita. Naaraat munivat munat yksitellen isäntäkasville.

Fjällpärlemorfjäril

Taxonomi

Familj

Tribus

Släkte

Art