Siipien kärkiväli

Pieni, 25–33 mm. Naaraat koiraita kookkaampia.
Siipien yläpinta

Mustanruskea, jossa valkoisia täpliä. (Täplät hiukan pienempiä kuin muilla kirjosiivillä.)
Siipien alapinta

Oliivin–harmaanvihreä, jossa valkoisia täpliä.
Elinympäristö

Avoimet kiviset ympäristöt, joissa runsaasti kukkia.
Lentoaika

Heinäkuun alusta elokuun alkuun.
Talvehtimismuoto

Keskenkasvuinen toukka.
Toukan ravintokasvi

Hanhikit (Potentilla), päivännouto (Helianthemum nummularium), ahomansikka (Fragaria vesca).
Uhanalaisuus

Silmälläpidettävä.

Etelä-Suomessa (erityisesti kaakkois- ja lounaisosissa) harvinaisena tavattava tummakirjosiipi muistuttaa mansikkakirjosiipeä, jota saattaa esiintyä samanlaisissa ympäristöissä (yleensä kuitenkin hiukan aikaisemmin). Tummakirjosiivellä siipien ulkoreunan valkoiset laikut ovat epäselvärajaiset, mansikkakirjosiivellä laikut ovat selvärajaiset. Keskellä takasiiven alapintaa sijaitsevan suuren valkoisen täplän sisäreuna on tummakirjosiivellä tasainen, kun se mansikkakirjosiivellä on epätasainen.

Tummakirjosiipi lentää lähellä maanpintaa niin nopeasti, että sitä voi olla vaikeaa seurata. Koiraat lentävät ympäriinsä naaraita etsiessään. Naaraat munivat munat yksitellen isäntäkasvin lehdille. Toukat elävät yhteen kehrättyjen lehtien välissä.

Kattunvisslare

Taxonomi

Familj

Tribus

Släkte

Art