Siipien kärkiväli
Keskikokoinen, 32–46 mm. Naaraat yleensä kookkaampia kuin koiraat.
Siipien yläpinta
Ruskeanmustien vöiden, juovien ja suonien ympäröimiä oransseja ja keltaisia täpliä. Takasiiven reunassa oranssi vyö, jossa rivi mustia pisteitä. Heti vyön ulkopuolella rivi mustareunaisia keltaisia täpliä.
Siipien alapinta
Etusiipi kalpean oranssi, keltatäpläinen. Takasiipi kalpean oranssi, tyviosassa kellanvalkoisia mustareunaisia täpliä, keskellä mustareunainen kellanvalkoinen poikkivyö ja uloimpana kellanvalkoisista kaarista koostuva vyö. Kahden viimeiseksi mainitun vyön välissä rivi mustia täpliä.
Elinympäristö
Metsäniityt, runsaskukkaiset kosteat niityt ja suot.
Lentoaika
Kesäkuu.
Talvehtimismuoto
Toukka.
Toukan ravintokasvi
Purtojuuri (Succisa pratensis) ja heinäratamo (Plantago lanceolata).
Uhanalaisuus
Erittäin uhanalainen, rauhoitettu Suomessa.

Punakeltaverkkoperhonen on taantunut ja sitä voidaan tavata nykyään harvinaisena enää Kaakkois-Suomessa.

Siipien yläpinnan väri, joka on sekoitus oranssia ja keltaista sekä takasiipien reunan musta pisterivi erottavat punakeltaverkkoperhosen muista verkkoperhosista. Koiraat puolustavat reviirejään pensaissa ja metsän laidoilla, missä ne odottavat naaraita. Naaraat munivat munat ryppäinä isäntäkasvin lehtien alapinnoille. Toukat elävät yhdyskunnissa seittipesissä, joissa ne myös talvehtivat.

Hedepletvinge

Taksonomi

Familie

Tribus