Siipien kärkiväli
Pieni, 25–32 mm.
Siipien yläpinta
Mustanruskea, valkoisia täpliä.
Siipien alapinta
Oliivinvihreästä harmaanvihreään, valkoisia täpliä ja laikkuja.
Elinympäristö
Rämeet ja avosuot, pohjoisessa myös tuntureiden alarinteet ja jokivarret.
Lentoaika
Kesäkuun alkupuolelta heinäkuun alkupuolelle.
Talvehtimismuoto
Toukka (saattaa talvehtia kaksi kautta).
Toukan ravintokasvi
Lakka (Rubus chamaemorus). Toukka on monofagi (käyttää ravinnokseen vain yhtä lajia).
Uhanalaisuus
Silmälläpidettävä.

Eteläisintä Suomea lukuun ottamatta koko maassa tavattava suokirjosiipi muistuttaa paljon samanlaisissa ympäristöissä esiintyviä tunturikirjosiipeä ja mansikkakirjosiipeä. Tunturikirjosiivestä sen erottaa takasiiven yläpinnan reunassa olevien valkoisten täplien perusteella ja mansikkakirjosiivestä etusiiven yläpinnan ulkoreunasta puuttuvien valkoisten täplien perusteella. Suokirjosiiven takasiiven alapinnan valkoiset täplät eivät muodosta yhtenäistä vyötä.

Etelä-Suomesta soiden ojituksen vuoksi hävinnyt suokirjosiipi lentää niin nopeasti suolla pensaiden ja mättäiden välissä, että sen seuraaminen katseella voi olla vaikeaa. Koiraat puolustavat pariutumisreviirejään pensaikoissa, missä ne odottavat naaraita. Naaraat munivat munat yksitellen isäntäkasvien lehdille. Toukat ovat monofageja (käyttävät vain yhtä ravintokasvia, suokirjosiiven tapauksessa muurainta).

Multebærbredpande

Taksonomi

Familie

Tribus