Siipien kärkiväli
Suuri, 60–71 mm. Naaraat yleensä koiraita kookkaampia.
Siipien yläpinta
Tummanruskea, siipien reuna keltaisesta (nuori perhonen) valkoiseen (talvehtinut varhaiskevään lentäjä), reunan sisäpuolella musta vyö, jossa sinisiä täpliä. Etusiiven etureunassa kaksi valkoista täplää.
Siipien alapinta
Mustanruskea, reuna valkoisesta haalean keltaiseen. Etusiiven etureunassa kaksi epäselvää valkoista täplää.
Elinympäristö
Avoimet metsät ja suot. Myös kulttuuriympäristöt.
Lentoaika
Huhtikuu–kesäkuun alkupuoli (talvehtineet perhoset), elokuun alkupuoli–syyskuu (uusi sukupolvi).
Talvehtimismuoto
Aikuinen perhonen.
Toukan ravintokasvi
Koivut (Betula) ja pajut (Salix) ja haapa (Populus tremula).

Suruvaipan voi tavata koko Suomessa, Lapissa kuitenkin harvinaisempana. Siipien tumma yläpinta ja vaalea reuna tekevät melko isokokoisesta suruvaipasta helposti tunnistetavan. Keväällä (alkukesällä) koiraat puolustavat mieluiten kumpareilla, metsän laidassa tai aukiolla sijaitsevia reviirejään, joilla ne odottavat naaraita. Naaraat munivat munat ryppäissä isäntäkasvien oksien ympärille. Toukat elävät yhdyskunnissa isäntäkasvilla.

Loppukesällä toisen sukupolven perhoset viihtyvät aivan erityisesti mahlaa vuotavien koivujen rungoilla, jossa ne imevät ravintoa päivästä toiseen selvitäkseen talven yli ja herätäkseen keväällä mahdollisimman hyvissä voimissa.

Sørgekåbe

Taksonomi

Familie

Tribus