Yleiskuvaus

Punarinnan kokoinen, harmaa, yläpuolelta varpusmaisen kirjava ja viiruinen, alapuolelta lyijynharmaa, varpusten lahkoon kuuluva lintu.
Koko

Pituus 13–14,5 cm, paino 15–24 g.
Pesä

Katajassa tai näreessä 0,25–4 m:n korkeudella. Rakennettu huolellisesti sammalista, kuivista oksista ja kasvin varsista. Vuorattu karvoilla, villalla ja sammalten punaisilla pesäkkeenperillä.
Pesiminen

Munii toukokuun alusta alkaen 3–7 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 11–12 vrk. Pesäpoikasaika 11–15 vrk. Toinen pesye yleinen. Pesimäkausi poikkeuksellisen pitkä, toukokuusta elokuun alkuun.
Esiintyminen

Pesii kuusikkoisissa metsissä koko maassa. Piilotteleva ja usein huomaamaton. Laulaa kuitenkin näkyvällä paikalla, yleensä kuusen latvan kärjessä. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 500.000–700.000 paria.
Muutto

Päivämuuttaja. Syysmuutto syys–lokakuussa, kevätmuutto huhti–toukokuussa. Talvehtii Keski- ja Etelä-Euroopassa. Talvihavaintoja myös Suomesta.
Ravinto

Selkärangattomat eläimet, siemenet.
Ääni

Lentoääni hihittävä ”tsi-hi-hi-hi”. Laulu lyhyt, kirkkaana ylös alas helkkyvä säe.
Uhanalaisuus

Elinvoimainen, rauhoitettu.

Varpuslintujen lahkoon kuuluva, Suomessa heimonsa ainoa edustaja, noin punarinnan kokoinen rautiainen on tummasävyinen ja selkäpuolelta varpusmaisen kirjava. Rautiaisen kaula, silmäkulmanjuova, rinta ja osa vatsaa ovat lyijynharmaat. Selkäpuoli on punaruskea ja voimakkaasti viiruinen. Voimakasta viiruisuutta on myös kupeilla. Rautiaisen sukupuolet ovat höyhenpuvultaan identtiset. Koivet ovat kellanruskeat, nokka mustanruskea ja silmän värikalvo punaruskea (vanha lintu) tai harmaanruskea (nuori lintu).

Rautiainen

Taksonomia

Luokka

Lahko

Heimo

Suku

Laji