Yleiskuvaus

Kotoinen kaupunkien ja kylien tirskuttaja. Koiraan päälaki ja posket harmaat, punaruskea juova silmän takana. Selkä ruskeasävyinen, voimakkaasti mustatäpläinen. Naaras yksivärisemmän harmaanruskea.
Koko

Pituus 14–16 cm, paino 29–38 g.
Pesä

Rakennusten koloissa, pöntöissä, joskus puussa. Rakennettu heinistä, vuorattu höyhenillä, karvoilla, langanpätkillä yms.
Pesiminen

Munii 3–7 munaa. Molemmat emot hautovat, haudonta-aika 11–15 vrk. Pesäpoikasaika 13–18 vrk. Pesimäkausi hyvin pitkä, kaupungeissa pesiä voi olla talvellakin. Pesyeitä 2–3 vuodessa.
Esiintyminen

Asutulla seudulla koko maassa. Laji on viime aikoina harvinaistunut. Suomen pesimäkannaksi arvioitu noin 250.000 paria.
Muutto

Paikkalintu. Pieni osa kannasta saattaa vaeltaa lyhyehköjä matkoja. Liikehdintää lokakuussa ja maalis– toukokuussa.
Ääni

Tyypillisin ääni ”tsilp-tsilp”. Äänivalikoimaan kuuluu myös muita erilaisia sirkutuksia.
Ravinto

Siemenet, selkärangattomat eläimet.
Uhanalaisuus

Erittäin uhanalainen, rauhoitettu.

Varpunen on melko roteva tukevanokkainen lintu. Puvultaan varpusia muistuttavista sirkuista laji eroaa parhaiten pyrstön valkoisten reunasulkien puuttumisen perusteella. Lisäksi pyrstö on lyhyempi kuin sirkuilla. Koirasvarpusella on harmaanvalkeat posket, harmaa päälaki, musta kurkkulappu ja silmän takana niskaan ulottuva punaruskea juova. Naarasvarpusen pää on ilman koiraalle tyypillistä kuviointia ja lähes ainoa näkyvä tuntomerkki päässä on himmeä, vaalea silmäkulmanjuova. Varpusen selkäpuoli on mustatäpläisesti ruskeasävyinen ja siivellä on kapea valkoinen siipijuova. Koivet ovat vaaleanruskeat. Koiraan nokka on kesäpuvussa (maalis–syyskuu) musta ja talvipuvussa (loka–helmikuu) kellertävätyvisesti ruskeanmusta, samanvärinen kuin naaraalla ympäri vuoden. Nuoren linnun nokka on keltakärkisesti ruskeanmusta. Varpusen silmän värikalvo on punaruskea.

Varpunen

Taksonomia

Luokka

Lahko

Heimo

Suku

Laji