Yleiskuvaus
Västäräkeistä pitkäpyrstöisin. Kaikissa puvuissa kirkkaankeltainen alaperä ja kellanvihreä yläperä. Selkä harmaa, siivet mustat, siivillä melko näkyvä valkea siipijuova.
Koko
Pituus 17–20 cm, siiven pituus 8–9 cm, paino 18–23 g.
Pesä
Kivien kolot, rakennusten ja seinien kolot. Rakennettu korsista ja sammaleista. Vuorattu villalla ja karvoilla.
Pesiminen
Munii toukokuussa 4–7 munaa. Molemmat emot hautovat, haudonta-aika 11–14 vrk. Pesäpoikasaika 11–14 vrk.
Esiintyminen
Pesii virtaavan veden välittömässä läheisyydessä. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 20–50 paria. Pesivänä ensi kertaa vuonna 1967.
Muutto
Päivämuuttaja. Syysmuutto syys–marraskuussa, paluu huhti–toukokuussa. Talvehtii Keski- ja Etelä-Euroopassa.
Ravinto
Selkärangattomat eläimet.
Ääni
Terävä ”tsisi”, laulu västäräkkimäistä visertelyä.
Uhanalaisuus
Vaarantunut, rauhoitettu.

Virtavästäräkki eli vuorivästäräkki on västäräkeistä pitkäpyrstöisin. Kesäpukuisella koiraalla on kirkkaankeltainen vatsapuoli ja musta kurkku, jota erottaa liuskeenharmaasta päästä kapea valkoinen juova. Naaraalla vatsapuoli on vaaleampi; keltainen väri on kirkkaampaa rinnassa ja jalkojen takana. Naaraan kurkku on valkoinen. Virtavästäräkin selkä on liuskeenharmaa, tummilla siivillä on valkoinen siipijuova ja mustassa pyrstössä on valkoiset reunukset. Nuorilla linnuilla rinta on okransävyinen. Kaikissa puvuissa virtavästäräkillä on kirkkaankeltainen alaperä ja kellanvihreä yläperä. Koivet ovat ruskeahkot, nokka on harmahtavan musta ja silmän värikalvo tummanruskea.

Virtavästäräkki

Taksonomia

Luokka

Lahko

Heimo

Suku

Laji