Siipien kärkiväli
Pieni, 23–29 mm. Naaraat yleensä koiraita kookkaampia.
Siipien yläpinta
Koirailla hohtavan violetinsininen, reunasta musta. Naarailla yleensä ruskea, violetinsinistä sävyä vain siipien tyviosassa. Pohjoisessa naaraat voivat olla lähes yhtä sinisiä kuin koiraat.
Siipien alapinta
Harmaanvalkoinen, jossa valkoreunaisia mustia täpliä. Takasiiven takareunassa kaksi (kolme) erikokoista täpläparia, jotka koostuvat sisemmästä punaisesta ja ulommasta sinihohtoisesta täplästä.
Elinympäristö
Erityisesti suot mutta myös avoimet kankaat.
Lentoaika
Kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin.
Talvehtimismuoto
Toukka.
Toukan ravintokasvi
Toukat elävät erilaisilla kanervakasveilla (Ericaceae), meillä erityisesti juolukalla (Vaccinium uliginosum). Muissa maissa toukat elävät myös puolukalla (V. vitis-idaea), mustikalla (V. myrtillus) ja suokukalla (Andromeda polifolia).

Koko maassa yleisen juolukkasinisiiven voi sekoittaa ketosinisiipeen tai kangassinisiipeen, joilla myös on takasiipien alapinnassa sinihohtoisia täpliä. Kyseisten lajien naaraat on helppo erottaa toisistaan siipien yläpinnan erilaisen kuvioinnin perustella. Koiraat erottaa kahdesta muusta lajista siipien yläpinnan violetin sävyn perusteella. Sekä koirailla että naarailla siipien alapinnan oranssinpunaiset täplät ulottautuvat huomattavasti kapeammalle alueelle kuin keto- ja kangassinisiivellä.

Koiraat voivat odottaa naaraita pensaikossa vahtimillaan pariutumisreviireillä, mutta ovat myös erittäin liikkuvia. Naaraat munivat munat yksitellen isäntäkasvien lehdille.

Juolukkasinisiipi

Taksonomia

Heimo

Alaheimo

Tribus

Suku

Laji