Siipien kärkiväli
Hyvin pieni, 20–24 mm. Kirjosiivistä pienin. Naaraat jonkin verran koiraita kookkaampia.
Siipien yläpinta
Mustanruskea, valkoisia täpliä. Äkkiä katsottuna mustavalkoinen.
Siipien alapinta
Oliivinvihreästä harmaanvihreään, valkoisia täpliä ja laikkuja.
Elinympäristö
Avoimet ympäristöt, missä kasvillisuus matalaa, kuten laitumet, hakkuuaukeat ja tienvarret. Myös rämeet.
Lentoaika
Toukokuun puolivälistä heinäkuun alkupuolelle.
Talvehtimismuoto
Kotelo.
Toukan ravintokasvi
Ruusukasvit (Rosaceae), esim. ahomansikka (Fragaria vesca) ja hanhikit (Potentilla).

Paksupäät (Hesperioidea) on perhosten yläheimo aivan niin kuin päiväperhosetkin (Papilionoidea), joihin ne tässä sivustossa – niin kuin perhosteoksissa yleensäkin – kuitenkin sisällytetään omana Hesperiidae-heimonaan (perhostieteellisesti ehkä väärin perustein). Paksupäiden heimoon kuuluu maailmanlaajuisesti noin 4000 lajia, joista Suomessa voi löytää 9. Paksupäät jaetaan kolmeen alaheimoon; kirjosiipiin, hiipijöihin ja Hesperiinae-paksupäihin.

Etelä- ja Keski-Suomessa melko yleinen mansikkakirjosiipi muistuttaa paljon samanlaisissa ympäristöissä esiintyviä tunturikirjosiipeä ja tummakirjosiipeä, mutta on niitä pienempi. Suokirjosiipeen verrattuna etusiiven yläpinnan ulkolaidassa olevat valkoiset täplät ovat mansikkakirjosiivellä voimakkaammat. Keskellä takasiiven alapintaa sijaitsevan suuren valkoisen täplän sisäreuna on mansikkakirjosiivellä epätasainen toisin kuin tummakirjosiivellä, eikä se muodosta siiven läpi ulottuvaa yhtenäistä vyötä, kuten suokirjosiivellä.

Mansikkakirjosiipi lentää lähellä maanpintaa niin nopeasti, että lentoa on vaikeaa seurata. Koiraat puolustavat pariutumisreviirejään, joilla ne odottavat naaraita. Naarat munivat munat yksitellen isäntäkasvien lehdille. Toukat elävät yhteen kehrättyjen lehtien sisällä.

Mansikkakirjosiipi

Taksonomia

Heimo

Alaheimo

Tribus

Suku

Laji