© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio, Lasse Kosonen.
All rights reserved.

Keltavinokas

Phyllotopsis nidulans

  • Heimo: Pterulaceae
  • Suku: Keltavinokkaat – Phyllotopsis
  • Syötävyys: X – syötäväksi kelpaamaton
  • Näköislajit: talvivinokas
  • Lakki: 3–8 cm leveä, vinokasmainen (epäsymmetrinen), simpukanmuotoinen–kielimäinen, hienonukkainen, reuna selväkarvainen ja sisäänkiertynyt, vaalean–rusehtavankeltainen. Heltat tiheässä, munankeltaiset. Itiöemä lähes jalaton.
  • Malto: Ohutta, keltaista.
  • Itiöpölyn väri: Valkoinen.
  • Maku: Mieto.
  • Haju: Pistävän makeahko, joidenkin mielestä paha, toisten mielestä muistuttaa kuivattuja hedelmiä.
  • Kasvupaikka: Monenlaisissa metsissä ja hakkuuaukeilla, myös kulttuuripaikoilla koko maassa. Lehti- ja havupuualustalla, erityisesti koivulla ja kuusella. Yksittäin tai isoinakin ryhminä. Melko yleinen, mahdollisesti yleistynyt. Hemi-, etelä-, keski- ja pohjoisboreaalinen vyöhyke.
  • Satoaika: Elo–joulukuu ja jälleen kevättalvella–keväällä.

Keltavinokkaita voi löytää lähes ympäri vuoden, jopa keskitalvella suojasäiden aikaan. Itiöemät säilyvät hyvin pitkään. Laji kasvaa pieninä ryhminä havu- ja lehtipuualustalla (useimmiten kuusella ja koivulla) ja sitä on jopa erehdytty luulemaan kantarelliksi ja poimittu syötäväksi. Yleensä sitä ei kuitenkaan pidetä ruokasienenä, vaikka myrkylliseksikään sitä ei tiedetä. Sen haju on erikoinen, toisten mielestä vastenmielinen, toisten mielestä hedelmäinen. Suomessa ei kasva muita keltaisia vinokkaita.

Loppusyksyllä ja talvella löytää lahoilta lehtipuilta yleisesti myös talvivinokkaita (Sarcomyxa serotina), joissa on keltaista väriä lyhyessä jalassa ja heltoissa. Lakki on päältä kuitenkin tumman harmaanvihreä ja hyvin limainen. Sitä ei juurikaan käytetä ruokasienenä, vaikka se on mieto ja hyvänmakuinen.

Huomio!

Ennen sienten maistamista tai syömistä täytyy olla täysin varma lajin tunnistamisesta. Sivuston tietoja tulee pitää ohjeellisena. Tarvittaessa tulee käyttää myös muita lähdeteoksia. Tekijät eivät vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vaaratilanteista.

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page