© Copyright: Kuvat: Jarkko Korhonen.
All rights reserved.

Kierrenuijakas

Clavulinopsis laeticolor

  • Heimo: Clavariaceae
  • Suku: Oranssinuijakkaat – Clavulinopsis
  • Syötävyys: X – syötäväksi kelpaamaton
  • Näköislajit: keltanuijakas, oranssinuijakas, niittyhaarakas, keltasarvikka
  • Itiöemä: Muodoltaan puikkomainen, ei erillistä jalkaa tai lakkia. Korkeus 2–6 cm, paksuus 1–5 mm, kirkkaan keltaisia, sylinterimäisen tasapaksuisia, yleensä hiukan mutkaisia, haarattomia tai harvoin aivan yksittäinen sivuhaara, latvasta joskus litistyneitä ja leventyneitä.
  • Malto: Kellertävää.
  • Itiöpölyn väri: Valkoinen.
  • Maku: Mieto.
  • Haju: Heikko.
  • Kasvupaikka: Heinikoissa, nurmikoilla, niityillä ja kedoilla, myös lehdoissa. Lahottaja. Hemi-, etelä-, keski- ja pohjoisboreaalinen vyöhyke.
  • Satoaika: Elo–lokakuu.

Kierrenuijakas kasvaa yksittäin tai muutaman–parinkymmenen itiöemän löyhinä ryhminä niityillä, kedoilla ja lannoittamattomilla nurmikoilla sekä rehevissä, ravinteisissa metsissä. Kierrenuijakas vaikuttaa levinneisyystietoja tarkastelemalla harvinaisehkolta, mutta todellisuudessa se lienee paljon yleisempi, sillä laji on pieni ja jää helposti vähänkin korkeammassa heinikossa huomaamatta.

Maamme kolme yleisintä haaromatonta keltaista nuijakasta ovat kierre-, oranssi- (Clavulinopsis helvola) ja keltanuijakas (Clavaria amoenoides). Lajikäsitykset saattavat tulevaisuudessa muuttua löytöjen karttuessa ja taksonomisen tiedon täsmentyessä. Nämä kolme nuijakasta eroavat varmuudella vain itiöistään: Oranssinuijakkaan itiöt ovat nystyiset, kierrenuijakkaan itiöillä on hyvin suuri sivulla oleva tyvilisäke, joka tekee koko itiöstä kolmiomaisen ja keltanuijakkaan itiöt ovat pitkänsoikeita ja tyvilisäke on pieni ja itiön päässä. Niittyhaarakas (Clavulinopsis corniculata) on edellisten näköinen, mutta kaksijakoisesti haarova nuijakas. Oranssinkeltainen keltasarvikka (Calocera viscosa) saattaa nuorena niukasti haarovana muistuttaa keltaisia nuijakkaita, mutta keltasarvikka on rustomaisen sitkeä ja joustava, tavanomaisen havumetsän laji, vanhemmiten runsashaarainen. Keltaiset nuijakkaat ovat hauraita ketojen tai rehevien metsien sieniä. Mikään edellä mainituista ei ole ruokasieni, lähinnä pienen kokonsa tai keltasarvikka sitkeytensä takia.

Keltaisista nuijakaslajeista ja niiden levinneisyydestä olisi hyvä saada lisätietoa. Mikään niistä ei ole yleinen. Toistaiseksi, paremman tiedon puuttuessa, haaromattomat lajit voi jaotella karkeasti kolmeen lajiin edellä kuvatulla tavalla itiöiden perusteella.

Huomio!

Ennen sienten maistamista tai syömistä täytyy olla täysin varma lajin tunnistamisesta. Sivuston tietoja tulee pitää ohjeellisena. Tarvittaessa tulee käyttää myös muita lähdeteoksia. Tekijät eivät vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vaaratilanteista.

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page