© Copyright: Kuvat: Jarkko Korhonen.
All rights reserved.

Pikkunuijakas

Clavariadelphus ligula

  • Heimo: Clavariadelphaceae
  • Suku: Isonuijakkaat – Clavariadelphus
  • Syötävyys: X – syötäväksi kelpaamaton
  • Näköislajit: taiganuijakas, isonuijakas, valenuijakkaat
  • Itiöemä: Muodoltaan puikkomainen–nuijamainen, ei erillistä jalkaa tai lakkia. Korkeus 3–10 cm, paksuus 0,5–1,5 cm, pystyjä, yläosastaan nuijamaisesti paksuimpia, kalpean keltaisia tai vanhempana ruskeasävyisen keltaisia, nuorena sileitä, vanhempana varsinkin yläosasta ryppyisiä tai kuhmuisia, tai epäsäännöllisesti litistyneitä.
  • Malto: Valkoista, hohkaista.
  • Itiöpölyn väri: Valkoinen.
  • Maku: Heikosti karvas.
  • Haju: Heikko.
  • Kasvupaikka: Kuusimetsissä neulaskarikkeella satojen itiöemien tiheinä ryhminä. Lahottaja. Hemi–, etelä–, keski– ja pohjoisboreaalinen vyöhyke.
  • Satoaika: Elo–marraskuu.

Pikkunuijakas on satojen itiöemien ryhminä huomiota herättävä löytö, vaikka yksi itiöemä onkin vaatimattoman kokoinen ja näköinen. Se on lahottaja ja hajottaa kuusenneulaskariketta. Pikkunuijakas on yleisehkö sieni varsinkin varttuneemmissa kuusimetsissä. Pikkunuijakashavaintoja on ilmoitettu pohjoista Lappia myöten, mutta lopulta on epävarmaa, kuinka moni ilmoitetuista havainnoista on varmuudella pikkunuijakasta, kuinka moni siitä vain mikroskooppisten tuntomerkkien perusteella eroavaa taiganuijakasta (Clavariadelphus sachalinensis).

Pikkunuijakas on maastossa mahdoton erottaa täysin samannäköisestä, samoissa elinympäristöissä samaan tapaan kasvavasta taiganuijakkaasta, jolla on selvästi suuremmat itiöt, joten lajinmääritys on varmistettava mikroskoopin avulla. Myös isonuijakas (C. pistillaris) on hieman edelliset näköinen, mutta kooltaan selvästi suurempi ja yläosastaan selvemmin nuijamainen kuin pikku- tai taiganuijakas. Isonuijakas on nuorena voimakkaamman keltainen, jolloin se eroaa selvästi kalpean keltaisista pikku- ja taiganuijakkaista. Vanhemmiten lajien värisävyt ovat lähempänä toisiaan. Isonuijakas kasvaa yleensä muutaman itiöemän löyhänä ryhmänä, ei satojen itiöemien joukkoina. Valenuijakkaita (Hypocrea spp.) on muutama laji, jotka näyttävät varsin paljon pikkunuijakkaalta, mutta niiden yläosa on pisteinen ja nämä pisteet ovat kotelopullojen suuaukkoja. Nuijakkaat ovat kantasieniä ja valenuijakkaat kotelosieniä, siis täysin eri sieniryhmään kuuluvia. Mikään mainituista nuijakkaista tai valenuijakkaista ei ole ruokasieni.

Huomio!

Ennen sienten maistamista tai syömistä täytyy olla täysin varma lajin tunnistamisesta. Sivuston tietoja tulee pitää ohjeellisena. Tarvittaessa tulee käyttää myös muita lähdeteoksia. Tekijät eivät vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vaaratilanteista.

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page