© Copyright: Kuvat: Lasse Kosonen, Jouko Lehmuskallio, Jarkko Korhonen.
All rights reserved.

Täplähelttavalmuska

Tricholoma fulvum

  • Heimo: Tricholomataceae
  • Suku: Valmuskat – Tricholoma
  • Syötävyys: X – syötäväksi kelpaamaton
  • Näköislajit: helavalmuska, ruskovalmuska (viimeinen kuva), kampavalmuska, pisamavalmuska
  • Lakki: 3–12 cm leveä, kupera, laakea, ohutlimainen, keskustassa usein matala kohouma, keskeltä usein pienisuomuinen–säikeinen, suomut alustanmyötäiset, lakin reuna keskustaa vaaleampi ja usein kampauurteinen. Heltat kolo–tasatyviset, mahdollisesti loivasti johteiset, kellertävät, myöhemmin täplikkäästi ruskettuvat.
  • Jalka: 4–12 cm pitkä, tasapaksu (0,5–2 cm) tai tyveenpäin levenevä, latva vaalea, tyvipuoli ruskea(säikeinen).
  • Malto: Valkoista, jalassa vaaleankeltaista.
  • Itiöpölyn väri: Valkoinen.
  • Maku: Mieto, jauhomainen, hieman karvas.
  • Haju: Jauhomainen, erityisesti sormien välissä puristettuna.
  • Kasvupaikka: Koivun seuralainen lehtimetsissä, puistokujanteissa, puistoissa ja nurmikoilla. Yleinen. Etelä-Lappiin asti. Hemi-, etelä- ja keskiboreaalinen vyöhyke.
  • Satoaika: Elo–lokakuu.

Ruskeat valmuskat ovat ongelmallinen ryhmä ruokasienestäjän kannalta. Niissä tiedetään olevan myrkyllisiä lajeja, kuten pisamavalmuska (Tricholoma pessundatum) ja helavalmuska (T. batschii). Toisaalta haapavalmuska (T. populinum) tiedetään hyväksi ruokasieneksi. Ruskovalmuska (T. albobrunneum) ei ole myrkyllinen, mutta se on luokiteltu syötäväksi kelpaamattomaksi. Täplähelttavalmuskaa on syöty paljon esim. Baltian maissa. Kaikkien lajien myrkyllisyydestä ei ole varmaa tietoa. Myrkytys ei ole onneksi vakava, lähinnä pahoinvointia, nestehukkaa, ripulia ym. ja menee ohi itsestään. Täplähelttavalmuskaa on varhemmissa suomalaisissakin sienikirjoissa pidetty syötävänä, mutta ”ruskeiden valmuskojen pelossa” sekin on yleensä hylätty arvottomaksi. Se eroaa muista ruskeista valmuskoista jalan kellertävän mallon ansiosta. Yleensä se on ohutmaltoisempi ja hoikempi ja kasvaa koivujen kanssa. Muut lajit ovat yleensä tukevampia ja havumetsälajeja, paitsi haapavalmuska, joka nimensä mukaisesti kasvaa haavan seurassa.

Muita saman suvun lajeja
Huomio!

Ennen sienten maistamista tai syömistä täytyy olla täysin varma lajin tunnistamisesta. Sivuston tietoja tulee pitää ohjeellisena. Tarvittaessa tulee käyttää myös muita lähdeteoksia. Tekijät eivät vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vaaratilanteista.

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page