Yleiskuvaus

Raskastekoinen, pienen hanhen kokoinen merisorsa, sukeltajasorsistamme suurin. Pää suuri ja kiilanmuotoinen, kaula suhteellisen paksu. Koiras mustavalkoinen, naaras ruskeankirjava.
Koko

Pituus 60–70 cm, siipien kärkiväli 95–105 cm, paino 1,2–2,6 kg.
Pesä

Pensaiden suojassa, kallionkoloissa, rakkolevävalleilla. Pesäuntuvia paljon.
Pesiminen

Munii huhtikuussa 3–7 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 25–32 vrk. Poikaset oppivat lentämään 9–10 viikon ikäisinä. Poikaset pesäpakoisia, etsivät itse ravintonsa jo hyvin nuorina, mutta pysyvät poikueena naaraan seurassa. Usein vieraita naaraita liittyy poikueen seuraan ja poikueet yhdistyvät lastentarhoiksi.
Esiintyminen

Pesimälintuna merialueilla, kanta Itäisellä Suomenlahdella harva ja pesintä Perämerellä satunnaista. Taantunut viime vuosina. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 95.000–130.000 paria.
Muutto

Päivämuuttaja. Pääosa koiraista muuttaa sulkimaan Tanskan rannikolle jo touko–kesäkuun vaihteessa. Muiden syysmuutto (elo–)syys(–marras)kuussa, paluu maalis–huhti(–touko)kuussa. Talvehtii Itämerellä ja Pohjanmerellä. Pieni osa talvehtii Ahvenanmerellä.
Ravinto

Pääasiassa sinisimpukat.
Ääni

Koiraan keväthuuto kyyhkymäisen kumea ”auo auuo”, naaraan ääni hanhimainen ”gok-gok-gok…”.

Uhanalaisuus

Riistalintu. Muiden riistalintujen tapaan rauhoitettu metsästysajan ulkopuolella. Uhanalaisuusluokka: Erittäin uhanalainen, myös Euroopassa. Maailmanlaajuisesti silmälläpidettävä. Euroopan pesimäkannasta Suomessa pesii noin 11%.

Juhlapukuisen koirashaahkan tuntee jo kaukaa laajalti valkeasta selkäpuolesta, tummista siipisulista, tummasta pyrstöstä ja vatsapuolesta. Päälaki on musta. Niskassa ja kaulansivuilla on vihreää, rinnassa ja kuvunseudussa ruusunpunaista värisävyä. Juhlapukuinen koirashaahka sulkii peruspukuun kesäkuussa ja on peruspukuisena yleisväriltään mustanruskea ja sillä on leveä, epäselvä silmäkulmanjuova ja suuri valkoinen siipilaikku.

Nuori koirashaahka (2. kalenterivuodellaan oleva) muistuttaa peruspukuista koirasta, mutta on etupuolelta vaaleampi ja siltä puuttuu peruspukuisen haahkan suuri valkoinen siipilaikku. Naaraspukuinen haahka (aikuinen naaras ja nuori lintu) on kauttaaltaan ruskeankirjava ja sen siipipeili on ruskea (aavistus violettia sävyä). Siipipeilin molemmin puolin on valkoinen siipijuova. Nuori haahka on syksyllä tummemman ruskea, kuviointi on epäselvempää ja sillä on epäselvä silmäkulmanjuova. Naaraspukuiset haahkalajit tunnistaa parhaiten nokan sivun höyhenpeitteisestä kiilasta. Haahkalla se on kapea ja ulottuu sieraimiin asti. Haahkan koivet ovat vihreänkeltaiset (koiras) tai vihreänharmaat (naaras). Nokka on vihertävä ja silmän värikalvo ruskea.

Ærfugl

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie

Slekt