Yleiskuvaus

Alapuolelta keltainen västäräkki. Västäräkeistä sopusuhtaisin ja lyhytpyrstöisin. Selkä oliivinruskea. Kapeat siipijuovat vaaleankeltaisia tai harmaanvalkeita.
Koko

Pituus 15–16 cm, paino 15–23 g.
Pesä

Tavallisesti mättään kupeessa. Rakennettu kuivista korsista ja sammalista. Vuorattu jouhilla, karvoilla ja muutamilla höyhenillä.
Pesiminen

Munii touko–kesäkuussa 4–7 munaa. Molemmat emot hautovat, (pääosin naaras), haudonta-aika 12–14 vrk. Pesäpoikasaika 11–13 vrk.
Esiintyminen

Pesii koko maassa kosteikkojen tuntumassa. Kannan painopiste on pohjoinen. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 500.000 paria. Laji on taantunut voimakkaasti erityisesti Etelä-Suomessa.
Muutto

Päivämuuttaja. Syysmuutto elo–syyskuussa, paluu huhti–toukokuussa. Talvehtii trooppisessa Afrikassa.
Ravinto

Selkärangattomat eläimet.
Ääni

Heleä ”vtsie”, laulu kutsuäänen toistelua.
Uhanalaisuus

Elinvoimainen, rauhoitettu.

Keltavästäräkki muuntelee maantieteellisesti hyvin paljon ja sitä esiintyy euraasialaisella esiintymisalueellaan useana eri alalajina. Alalajit luokitellaan kahdeksi suurryhmäksi lähinnä koiraiden pään värityksen perusteella. Eri alalajeilla on runsaasti päällekkäisiä esiintymisalueita, joilla risteymät ovat tavallisia. Suomessa tavataan pesivänä kaksi alalajia. Etelä-Suomessa esiintyvät keltavästäräkit ovat pääosin risteytymäkantaa (Motacilla flava X thunbergi). Nimilaji (M. f. flava) kuuluu keltapäisten keltavästäräkkien suurryhmään. Nimilajin yksilöiden pään pohjaväri on keltainen ja koirasyksilöillä on keltainen silmäkulmanjuova. Pohjois-Suomessa pesivän alalajin (M. f. thunbergi) koirailla päälaki on liuskeenharmaa ja silmäkulmanjuova puuttuu.

Suomessa pesivien keltavästäräkkien naaraat ovat hyvin toistensa kaltaisia ja niiden määrittäminen rodulleen on hankalaa. Aikuisen keltavästäräkkikoiraan koko alapuoli on kesäpuvussa kirkkaankeltainen ja selkä vihertävä. Naaraan väritys on hailakampi ja himmeämpi. Vatsapuoli on vaaleankeltainen, pää ja selkäpuoli ovat harmaanruskean sävyiset. Syksyllä molemmat sukupuolet ovat hailakanvärisiä. Nuorella linnulla vatsapuoli on kellanrusehtava. Sillä on leveä kellertävä silmäkulmanjuova, ruskehtava kurkkuvyö ja keltainen alaperä. Keltavästäräkin pyrstö on kaikissa puvuissa valkoreunaisesti musta. Nokka ja koivet ovat mustat ja silmän värikalvo on tummanruskea.

Keltavästäräkki voidaan sekoittaa meillä satunnaisesti vierailevaan sitruunavästäräkkiin, jolla on kuitenkin kaikissa puvuissa harmaa selkä ja siivellä kaksi leveää ja puhtaanvalkeaa juovaa. Keltavästäräkin kaksi siipijuovaa ovat kapeita ja usein väriltään vaaleankeltaisia tai harmaanvalkeita.

Gulerle

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie

Slekt