Yleiskuvaus

Yleisin pääskylajimme. Yläpuoli kokonaan tumma, alapuoli valkea paitsi rintavyö, joka tumma. Naama tummanpunainen tai vaalean ruosteenruskehtavat. Pitkähkö haarapyrstö.
Koko

Pituus 17–21 cm (pyrstön reunasulat 8–13 cm), paino 15–25 g.
Pesä

Yleensä sisällä rakennuksessa, siltojen ja laiturien alla. Rakennettu mullasta, savesta oljista ja korsista. Vuorattu höyhenillä ja juurikuiduilla.
Pesiminen

Munii touko–kesäkuussa 4–7 munaa. Luultavasti vain naaras hautoo, haudonta-aika 14–16 vrk. Pesäpoikasaika 17–21 vrk. Toinen pesye mahdollinen. Jos emot aloittavat toisen pesinnän, poikasia ruokitaan vain 10–12 vrk. pesästä lähdön jälkeen. Muutoin perhe pysyy koossa jopa yli kuukauden.
Esiintyminen

Kulttuuriympäristön pesimälintu, esiintyy yleisenä Peräpohjolan eteläosiin asti, pohjoisempana harvalukuinen. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 100.000–160.000 paria.
Muutto

Päivämuuttaja. Syysmuutto elo–syys(–loka)kuussa, paluu (huhti–)touko(–kesä)kuussa. Talvehtii trooppisessa Afrikassa. Palaa pesimään samoille paikoille.
Ravinto

Lentävät hyönteiset, jonkin verran myös hämähäkkejä.
Ääni

Pehmeä ”tvit-tvit”, varoitus kiihkeä ”psilii”, laulu iloista, rupattelevaa visertelyä.
Uhanalaisuus

Vaarantunut, rauhoitettu.

Haarapääskyn selkäpuoli, päälaki ja posket ovat sinimustat, siipi- ja pyrstösulat sekä leveä rintavyö ovat mustat (nuorella linnulla rintavyö on himmeä ja ruskeasävyinen). Haarapääskyn pyrstö on syvään halkoinen ja erityisesti koiraalla uloimmaiset pyrstösulat ovat voimakkaasti pidentyneet. Pyrstösulissa on valkoisia pieniä täpliä. Koiraalla kurkku ja otsa ovat tummanpunaiset, naaraalla ja nuorella linnulla vaalean ruosteenruskehtavat. Haarapääskyn alapuolen väritys vaihtelee kermanvalkoisesta punertavasävyiseen. Koivet ovat mustat. Nokka on musta (vanha lintu) tai vaaleankeltatyvisesti musta (nuori lintu). Silmän värikalvo on tummanruskea.

Haarapääsky on Itä-Uudenmaan maakuntalintu ja Viron kansallislintu.

Låvesvale

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie

Slekt