Yleiskuvaus

Pieni, sirorakenteinen, ohutnokkainen hyönteissyöjä. Jalat vaaleammat kuin tiltaltilla, siiven kärki suipompi ja silmäkulmanjuova selvempi. Sirittäjästä eroaa alapuolen vaaleankeltaisen värin ja rinnan jyrkän värirajan puuttumisen perusteella.
Koko

Pituus 11–12,5 cm, paino 7–12 g.
Pesä

Uunimainen pesä, maassa. Rakennettu heinistä ja sammalista, vuorattu korsilla ja valkoisilla höyhenillä.
Pesiminen

Munii touko–kesäkuussa 4–8 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 12–13 vrk. Pesäpoikasaika 10–16 vrk.
Esiintyminen

Kaikenlaisissa metsissä ja pensaikkoalueilla. Peipon ohella Suomen yleisin lintulaji, pesimäkannaksi arvioitu 5–7 miljoonaa paria. Määrä taantunut.
Muutto

Yömuuttaja. Syysmuutto elo–syyskuussa, kevätmuutto huhti–kesäkuussa. Talvehtii trooppisessa Afrikassa.
Ravinto

Selkärangattomat eläimet.
Ääni

Hento ”hyyi”. Laulu pehmeä, suruvoittoinen säe, alkaa muutamalla nopealla lyönnillä, hidastuu sävelkorkeuden laskiessa ja lopuksi vaimenee ikään kuin häipyen pois.
Uhanalaisuus

Elinvoimainen, rauhoitettu.

Pajulinnun selkäpuoli on vihertävänruskea ja alapuoli kellanvalkea. Silmäkulmanjuova on kellertävä ja suhteellisen selvä. Pajulinnun väritys muuntelee yksilöllisesti melkoisesti ja toisinaan selkäpuoli on lähes kokonaan vailla vihertävää vivahdetta, vatsa ja silmäkulmanjuova ovat valkoiset.

Pajulinnun ja tiltaltin erottaminen maastossa on vaikeaa. Yleensä pajulintu on selkäpuolelta tiltalttia vihertävämpi ja vatsapuolelta kellertävämpi, nokka ja koivet ovat vaaleammat ja pajulintu on pitempisiipinen. Sirittäjästä pajulintu eroaa mm. alapuolen vaaleankeltaisen värin ja rinnan jyrkän värirajan puuttumisen perusteella. Pajulinnun koivet ovat vaaleanruskeat (joskus tummaruskeat). Nokka on ruskea, alanokan tyvi vaaleampi ja silmän värikalvo ruskea.

Løvsanger

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie

Slekt