Yleiskuvaus
Pienikokoinen, väritykseltään kulorastasta muistuttava rastas. Vatsan yläosassa ja siiven alapuolella kainaloissa kellanruskeaa väriä. Alapuolella nuolenpääkuvioisia täpliä. Ei erottuvaa silmäkulmanjuovaa.
Koko
Pituus 20–22 cm, paino 53–79 g.
Pesä
Puussa 0–12 m:n korkeudella (tavallisesti 1–2 m). Rakennettu oksista, sammalista, naavasta ja kuivista lehdistä. Pesämalja vuorattu ruskolahottajasienen lahottamasta puumassasta, jonka lintu liimaa syljellään sileäpintaiseksi kupiksi.
Pesiminen
Munii huhti–toukokuussa 2–6 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 10–18 vrk. Molemmat emot ruokkivat poikasia. Pesäpoikasaika 12–16 vrk. Yleensä 2 pesyettä.
Esiintyminen
Pesivänä kaikenlaisissa metsissä koko Suomessa, mutta kanta harvenee pohjoista kohti. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 800.000–1.400.000 paria.
Muutto
Yömuuttaja. Syysmuutto syys–lokakuussa, kevätmuutto huhti–toukokuussa. Talvehtii Välimeren maissa.
Ravinto
Selkärangattomat eläimet, marjat, siemenet.
Ääni
Lentoääni terävä ”tsik”. Laulu melodista ja vaihtelevaa. Toistaa 1–4 tavuista aihetta 3–5 kertaa, varioi sitä ja valitsee uuden aiheen.
Uhanalaisuus
Elinvoimainen, rauhoitettu.

Laulurastas on pienikokoinen, väritykseltään kulorastasta muistuttava rastas. Selkäpuoli on yksivärisen oliivinruskea ja alapuoli nuolenpääkuvioisten täplien kirjoma. Myös maassa laulurastas muistuttaa pienikokoista kulorastasta, mutta seisoo usein kaula kasassa. Samankokoisesta punakylkirastaasta laulurastas eroaa mm. vatsan yläosassa ja siiven alapuolella kainaloissa olevan kellanruskea värin ja näkyvän silmäkulmanjuovan puuttumisen perusteella. Laulurastaan koivet ovat vaalean punertavasävyiset. Nokka on ruskeanmusta, alanokka ruskeakärkinen ja kellertävätyvinen. Silmän värikalvo on tummanruskea.

Måltrost

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie

Slekt