Yleiskuvaus

Pieni petolintu, jonka pyrstö pitkä, siivet lyhyet, leveät ja tylppäkärkiset.
Koko

Pituus 29–41 cm, siipien kärkiväli 58–80 cm, paino 130–175 g (koiras), 220–345 g (naaras).
Pesä

Risuista rakennettu löyhärakenteinen pesä puussa, sijaitsee aina puun puolenvälin alapuolella. Pesämalja vuorattu ohuilla männyn kuorenliuskoilla. Ei koristele pesää lehvillä.
Pesiminen

Munii 3–6 munaa huhtikuun loppupuolelta alkaen. Vain naaras hautoo. Haudonta-aika 33–34 vrk. Poikaset lentokykyisiä 26–28 vrk:ssa.
Esiintyminen

Pesii metsissä ja suosii kuusikkoisia puronnotkoja ja soistuneita metsiä (korvet). Esiintyy koko maassa Lappia myöten. Pesimäkanta 6.000–9.000 paria.
Muutto

Osittaismuuttaja. Muuttaa elokuusta alkaen Itämeren ympäristöön, Länsi- ja Keski-Eurooppaan. Palaa maalis–toukokuussa. Tavallinen myös talvehtivana (Suomen yleisin haukka talvella).
Ravinto

Pienet ja keskikokoiset linnut (harakan ja närhen kokoluokkaan asti) ja pikkujyrsijät.
Ääni

Muistuttaa kanahaukan ääntä, mutta on heikompaa. Varoitus nakuttava ”ki-ki-ki-ki-ki”.
Uhanalaisuus

Elinvoimainen, rauhoitettu.

Varpushaukkakoiras on pienempi kuin naaras. Varpushaukka eroaa samannäköisestä mutta suuremmasta kanahaukasta kapeamman pyrstöntyven, lyhyemmän kyynärsiiven, lyhyemmän kaulan ja suhteessa suuremman pään perusteella. Lennossa varpushaukka on T:n muotoinen (kanahaukka on ristin muotoinen). Lento koostuu muutamasta nopeasta siivenlyönnistä, joita seuraa vaakaliito. Varpushaukka myös kaartelee mieluusti.

Varpushaukka on yläpuolelta harmaanruskea ja alta tiheään poikkijuovainen. Vanha koiras muuttuu 3–5 vuoden ikäisenä selkäpuoleltaan vaalean siniharmaaksi ja saa vatsapuolelle ruosteenpunaisen värin. Naarailta ruosteenpunainen väri jää puuttumaan, mutta niidenkin selkäpuoli harmaantuu. Nuori varpushaukka on selkäpuolelta voimakkaan ruosteenruskea ja rinnan juovien seassa on ruosteenruskeita pisaratäpliä. Seuraavina vuosina ruosteenruskea väri vähenee, ja selkäpuoli muuttuu asteittain harmaanruskeaksi ja vatsapuoli valkoiseksi tummin säännöllisin poikkijuovin. Varpushaukan koivet ovat vihertävänkeltaiset, nokka siniharmaa, vahanahka vihertävän kellertävä ja silmän värikalvo aluksi vaaleankeltainen muuttuen iän myötä kirkkaankeltaiseksi tai oranssinpunaiseksi.

Spurvehauk

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie

Slekt