Yleiskuvaus

Lokkilajeistamme suurin. Nokka tukeva, kaula paksu, jalat harmaanpunertavat. Selkä ja siivet päältä mustat, alapuoli valkoinen. Nuori lintu kirjava.
Koko

Pituus 61–74 cm, siipien kärkiväli 144–166 cm, paino 1,2–1,8 kg.
Pesä

Isokokoinen, heinistä, sammalista ym. materiaalista rakennettu. Avoimesti luodon korkeimmalla paikalla, ison kiven päällä tai suomättäällä.
Pesiminen

Munii huhtikuun loppupuolelta alkaen 2–4 munaa. Molemmat emot hautovat, haudonta-aika 26–28 vrk. Poikaset lentokykyisiä noin 7 viikon ikäisinä.
Esiintyminen

Pesimälintuna meren rannikoilla ja suurimpien järvien saarilla sekä soilla Pohjanmaalla ja Suomenselällä. Suomen kannaksi arvioitu 2.000 paria.
Muutto

Osittaismuuttaja, siirtyy etelämmäksi jäätilanteen mukaan. Talvehtii Etelä-Itämerellä ja Länsi-Euroopassa. Syysmuutto syys–marraskuussa, kevätmuutto helmi–hutikuussa. Suomessa talvisin 500–3.000 yksilöä.
Ravinto

Kaikkiruokainen. Etsii ravintoaan usein kaatopaikoilta, kalasatamista ja seuraa laivoja. Syö kaloja, linnunpoikasia, munia, haaskoja, ahdistelee myös aikuisia vesilintuja saadakseen niiden saaliin.
Ääni

Muistuttavat harmaalokin ääniä, mutta syvempiä ja römeämpiä.
Uhanalaisuus

Rauhoittamaton (ei koske pesimäaikaa). Uhanalaisuusluokka: Vaarantunut.

Merilokki on suurin ja rotevin lokkilajimme. Aikuisena se on selkäpuolelta musta. (Toinen mustaselkäinen lokkilajimme on merilokkia selvästi pienempi selkälokki.) Pää, kaula ja vatsapuoli ovat valkoiset. Puvultaan aikuinen merilokki muistuttaa selkälokkia, josta se eroaa leveämpien ja tylpempien siipien, siiven takareunan tyvipuolelta leveämmän valkoisen reunan ja punertavanharmaiden jalkojen perusteella (selkälokilla keltaiset).

Nuori merilokki on kauttaaltaan ruskeankirjavan harmaa ja hankala erottaa harmaalokista. Nuori merilokki saa selkäpuolelleen ensimmäiset mustat höyhenet vasta toisen talvipuvun jälkeisessä kevätsulkasadossa (tammi–huhtikuussa). Merilokin koivet ovat punertavanharmaat (vanha lintu) tai violetinsävyisesti ruskeat (nuori lintu). Vanhan linnun nokka on keltainen ja alanokan kulmassa on punainen täplä. Nuoren linnun nokka on vaaleakärkisesti ruskeanmusta tai kellanvalkoinen, ja 3. talven ja kesän linnun nokka vaihtelevassa määrin keskeltä tumma. Nokka tulee aikuisen linnunnokan väriseksi vasta 5. vuonna. Silmän värikalvo on vaaleankeltainen (vanha lintu) tai tummanruskea (nuori lintu). Suomessa tavattu vanhin merilokki oli 27-vuotias, maailman vanhin 32,4-vuotias.

Svartbak

Taksonomi

Orden

Familie

Slekt