Yleiskuvaus
Kurppien laajaan heimoon kuuluva pieni, siro, usein uiva kahlaaja. Nokka hyvin ohut. Siivillä selvästi erottuva kapea siipijuova, yläperän keskiosa tummanruskehtava. Kesäpuvussa kaulalla ruosteenpunainen laikku, syksyinen lintu hyvin vaalea.
Koko
Pituus 17–19 cm, siipien kärkiväli 30–34 cm, paino 26–43 g.
Pesä
Veden ympäröimällä mättäällä tai linnun keräämällä kasvilautalla. Vuorattu kuivilla heinillä ja lehdillä.
Pesiminen
Munii kesäkuussa 4 munaa. Vain koiras hautoo, haudonta-aika 18–20 vrk. Poikaset lentokykyisiä 18– 20 vrk:ssa. Poikaset pesäpakoisia, etsivät itse ravintonsa jo hyvin pieninä. Naaras jättää poikasten hoidon koiraan huoleksi ja saattaa pariutua uuden koiraan kanssa.
Esiintyminen
Pesimälintuna Lapissa tuntureiden ja tundran kosteikoissa ja harvinaisena Kainuussa, Suomenselällä ja Perämeren rannikolla. Erillinen saaristoesiintymä Merenkurkussa. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 7.000–9.000 paria
Muutto
Etupäässä yömuuttaja. Syysmuutto heinä–elokuussa, kevätmuutto touko–kesäkuussa. Talvehtii Intian valtameren ulapoilla.
Ravinto
Vedessä elävät pienet hyönteiset ja niiden toukat, joita lintu pyydystää uimalla aikaansaamansa pyörteen avulla.
Uhanalaisuus
Vaarantunut, rauhoitettu.

Vesipääsky on kesäpuvussa yleisväriltään tummanharmaa. Tummanharmaata on päälaella, poskilla, rinnassa, kupeilla ja selkäpuolella. Selkäpuolella on jänkäkurppamaiset ruosteenkellertävät pitkittäisjuovat ja siiven peitinhöyhenissä on kellanruskeat reunukset. Kaulalla on ruosteenpunainen laikku. Kesäpukuinen vesipääskynaaras on väreiltään koirasta koreampi. (Vesipääskyn sukupuoliroolit ovat käänteiset: naaras soidintaa ja suorittaa kosinnan; muninnan jälkeen naaras jättää haudonnan ja poikasten hoidon koiraalle.) Talvipukuinen vesipääsky on hyvin vaalea (selkäpuoli on vaalean grafiitinharmaa), tummaa väriä on vain päälaen takaosassa ja lyhyessä, silmän yli ulottuvassa mustassa juovassa.

Nuori vesipääsky muistuttaa selkäpuolelta kesäpukuista vesipääskyä. Vatsapuoli on punertavan kellanruskea. Päälaki on tumma ja silmän yli kulkee samanlainen juova kuin on talvipukuisella vesipääskyllä. Vesipääskyn nokka on ohut ja neulamainen. Koivet ovat tummanharmaat (vanha lintu) tai sinertäväsävyisesti vaaleanpunertavat. Nuoren linnun uimaräpylä (uimaliuskaiset varpaat) on kellertävä. Vesipääskyn nokka on musta ja silmän värikalvo mustanruskea.

Svømmesnipe

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie

Slekt