Siipien kärkiväli
Hyvin pieni, 22–27 mm.
Siipien yläpinta
Koirailla hohtavansininen, siipien reuna-alue musta, joka takasiivessä hajoaa usein erillisiksi täpliksi. Naarailla ruskea, mutta etenkin takasiivessä myös sinistä sävyä. Naarailla siipien reunassa punainen aaltoileva vyö tai rivi puolikuun muotoisia täpliä.
Siipien alapinta
Koirailla vaaleanharmaasta valkoiseen. Naarailla perusväri rusehtava. Molemmilla sukupuolilla valkoreunaisia mustia täpliä ja siipien reunoissa rivi punaisia täpliä, jotka voivat myös muodostaa yhtenäisen vyön. Punaisten täplien ulkopuolella on lisäksi sinihohtoisia täpliä.
Elinympäristö
Kuivat mäntykankaat, kivikot ja hiekkamaat, mutta myös suot.
Lentoaika
Kesäkuun loppupuolelta elokuun alkuun.
Talvehtimismuoto
Muna.
Toukan ravintokasvi
Muun muassa kanerva (Calluna vulgaris), juolukka (Vaccinium uliginosum), eri hernekasvit (Fabaceae) ja kangasajuruoho (Thymus serpyllum).

Keski- ja Etelä-Suomessa yleisen kangassinisiiven voi sekoittaa keto- tai juolukkasinisiipeen, joilla myös on takasiipien alapinnassa sinihohtoisia täpliä. Kyseisten lajien koiraat on helppo erottaa toisistaan siipien yläpinnan erilaisen kuvioinnin perustella. Kangassinisiipikoiraiden siipien yläpinta on sinisempi, kuin juolukkasinisiivillä. Siiven tumma reunus on leveämpi ja sen raja epämääräisempi kuin ketosinisiivillä. Kangassinisiivellä siipien alapinnan reunassa olevat punaiset täplät ovat levittäytyneet laajemmalle alueella kuin juolukkasinisiivellä.

Koiraat lentävät ympäriinsä etsiessään naaraita. Naaraat munivat munat yksitellen isäntäkasvien nuorille nupuille. Seuraavana keväänä kuoriutuvilla toukilla on rauhanen, josta ne erittävät sokeripitoista ja ravitsevaa eritettä, jota muurahaiset mielellään nuolevat. Tästä syystä muurahaiset vierailevat usein toukkien luona ja liikuttavat sekä suojelevat niitä.

Argusblåvinge

Taksonomi

Familie

Tribus

Slekt