Siipien kärkiväli
Keskikokoinen, 40–50 mm.
Siipien yläpinta
Ruskeasta tummanruskeaan. Etusiivessä punainen tai oranssi reunavyö, jossa mustia täpliä tai silmätäpliä (täplissä valkoinen keskusta).
Siipien alapinta
Etusiiven kuviointi kuten yläpinnassa. Takasiipi harmaanruskea, jossa keskellä leveä, muita osia tummempi poikkivyö. Reunassa rivi lyhyitä tummia juovia.
Elinympäristö
Suot ja kosteat metsät.
Lentoaika
Kesäkuun loppupuoli–heinäkuun alkupuoli.
Talvehtimismuoto
Toukka (talvehtii kahdesti).
Toukan ravintokasvi
Mainittu eri heinäkasvit (Poaceae), mutta suovillat (Eriophorum) ja sarat (Carex) ovat myös todennäköisiä ravintokasveja, sillä laji lentää usein niitä kasvavissa ympäristöissä.
Uhanalaisuus
Vaarantunut.

Kairanokiperhosta tavataan melko laajalla alueella mutta harvakseltaan pohjoisessa Lapissa. Elinympäristön voi päätellä perhosen suomenkielisestä lajinimestä; kaira tarkoittaa Pohjois-Suomen jokivarsien välistä laajaa, asumatonta metsäseutua (synonyymi selkonen).

Kuten kaikilla nokiperhosilla, myös kairanokiperhosella on siivissä silmätäpliä, joita ympäröi punainen tai keltapunainen alue. Kairanokiperhonen esiintyy soilla, missä muita nokiperhosia ei yleensä tapaa, ehkä suo- ja lapinnokiperhosta lukuun ottamatta. Kairanokiperhosella ei ole valkoisia täpliä takasiiven alapinnalla, mistä syystä se on helppo erottaa suo- ja metsänokiperhosesta. Takasiiven tumma poikkivyö erottaa lajin ruijan- ja suonokiperhosesta, mutta lapinnokiperhosella on myös vastaavanlainen vyö. Kairanokiperhosella etusiipien alapinta on ruskea ja oranssia väritystä on vain silmätäplien ympärillä, kun taas lapinnokiperhosella etusiipien alapinta on ruosteenpunainen. Kairanokiperhosella ei ole punaisia juovia tai täpliä takasiiven kummallakaan puolella, mikä erottaa sen metsä- ja ruijannokiperhosesta.

Disas ringvinge

Taksonomi

Familie

Tribus

Slekt