Siipien kärkiväli
Hyvin pieni, 20–26 mm. Naaraat hiukan koiraita kookkaampia.
Siipien yläpinta
Ruskea (näkyy vain lennossa).
Siipien alapinta
Vihreä. Takasiivellä voi olla valkea täplärivi.
Elinympäristö
Havu- ja sekametsät, rämeet, rinteet.
Lentoaika
Toukokuun alkupuolelta kesäkuun puoliväliin. Pohjoisessa heinäkuun puolelle.
Talvehtimismuoto
Kotelo.
Toukan ravintokasvi
Erilaiset kanervakasvit (Ericaceae) kuten mustikka (Vaccinium myrtillus), puolukka (V. vitis-idaea), sianpuolukka (V. uva-ursi) ja juolukka (V. uliginosum). Myös hiirenvirna (Vicia cracca), metsäapila (Trifolium medium) ja koivut.

Maamme yleisimpiin perhosiin kuuluva kangasperhonen on nopsasiipiin kuuluva ja niistä ainoa kannukseton. Se on kevään ensimmäinen kotelona talvehtinut päiväperhosemme. (Aikuisena talvehtineet ovat vielä aikaisempia.) Muiden nopsasiipien tavoin kangasperhonen pitää levätessään siipiä yhteen painettuina, mistä syystä siipien ruskeaa yläpintaa on vaikeaa päästä tarkastelemaan muuten kuin lennossa. Kangasperhonen on kuitenkin melko helppo tunnistaa, sillä se on ainoa päiväperhosemme, jolla siipien alapinta on vihreä.

Koiraat odottavat naaraita reviireillään metsien laidoilla ja aukioilla. Naaraat munivat munat yksitellen isäntäkasvien kukkasilmuille.

Grønstjertvinge

Taksonomi

Familie

Tribus

Slekt