Siipien kärkiväli
Keskikokoinen, 32–45 mm. Naaraat kookkaampia kuin koiraat.
Siipien yläpinta
Pääväri vaaleankeltainen–valkoinen, jossa oranssin ruskeanpunaisia ja ruskeanmustia vöitä. Siipisuonet ruskeanmustia. Etusiiven etureunassa kaksi isohkoa ja takasiiven tyviosassa rivi pieniä oranssinruskeita täpliä.
Siipien alapinta
Yläpuolen kaltainen, vaaleankeltainen–valkoinen, jossa leveä ruskeanpunainen vyö ja laikkuja. Siipisuonet ruskeanmustia.
Elinympäristö
Runsaskukkaiset tunturit, koivuvyöhykkeen yläosa ja paljakat.
Lentoaika
Heinäkuun alusta puoliväliin.
Talvehtimismuoto
Toukka. Saattaa talvehtia kaksi kautta.
Toukan ravintokasvi
Luultavasti punakko (Bartsia alpina) tai lapinkuusio (Pedicularis lapponica), mutta myös muita kasveja kuten mustikka (Vaccinium myrtillus) ja juolukka (V. uliginosum) on mainittu.
Uhanalaisuus
Erittäin uhanalainen.

Täpläperhoset (Nymphalidae) on maailmanlaajuisesti päiväperhosten runsaslajisin heimo yli 6.000 lajillaan. Suomessa heimoon kuuluu noin 60 lajia, jotka jaetaan nykyisin yleensä viiteen alaheimoon, joista aitotäpläperhoset (Nyphalinae) muodostavat yhden. Muut täpläperhosten alaheimot ovat aurinko-, heinä-, häive- ja luotsiperhoset.

Nimensä mukaisesti maassamme ainoastaan Lapissa tavattava lapinverkkoperhonen on Pohjois-Suomen ainoa valkosiipinen perhonen, jolla on siivissä (oranssinruskean)punaisia ja ruskeanmustia vöitä. Koiraat puolustavat rinteillä sijaitsevia reviirejään, joilla ne odottavat naaraita. Naaraat munivat munat ryppäinä isäntäkasvien lehdille. Toukat elävät isäntäkasvilla yhdyskunnissa seittipesissä, joissa ne myös talvehtivat. Joskus toukkavaihe vie toisenkin kesän, eli toukka voi talvehtia kaksi kautta ennen koteloitumistaan. Tällainen on tyypillistä Lapin perhosille.

Iduns rutevinge

Taksonomi

Familie

Tribus

Slekt