Siipien kärkiväli
(Pieni–)Keskikokoinen, 30–42 mm.
Siipien yläpinta
Oranssi, jossa mustanruskeita vöitä ja suonia.
Siipien alapinta
Etusiipi oranssi, jossa mustia pisteitä ja täpliä. Takasiivessä vaaleankeltaisia ruutuja ja lähellä reunaa rivi oransseja kaaria. Oranssia kirjailua on myös siiven tyviosassa. Aivan molempien siipien reunassa kapea mustareunainen haaleankeltainen vyö ja sen sisäpuolella rivi haaleankeltaisia kaaria.
Elinympäristö
Kaikenlaiset ympäristöt avoimissa metsissä.
Lentoaika
Etelä-Suomessa kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin. Pohjois-Suomessa heinäkuun alkupuoli.
Talvehtimismuoto
Toukka.
Toukan ravintokasvi
Maitikat (Melampyrum), heinäratamo (Plantago lanceolata) ja tädykkeet (Veronica). (Ratamot ja tädykkeet ovat ulkonäköerilaisuudestaan huolimatta lähisukulaisia ja kuuluvat nykytutkimuksen mukaan samaan heimoon.)
Uhanalaisuus
Pohjoisessa tavattava alalaji ssp. norvegica on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi.

Lähes koko maassa tavattava (puuttuu osista Lappia ja Itä-Suomea) ratamoverkkoperhonen on oranssi–ruskea verkkoperhonen, jolla ei ole valkoisia tai vaaleankeltaisia vöitä siipien yläpinnalla tai pisterivejä takasiipien reunassa. Tummat yksilöt voivat muistuttaa tummaverkkoperhosta, mutta varmimmin ne erottaa toisistaan takasiipien alapinnan kuvioinnin perustella. Ratamoverkkoperhosella siipien uloin haaleankeltainen vyö on saman värinen sen sisäpuolella olevien kaaririvien kanssa. Lisäksi niiden sisäpuolella olevassa oranssien kaarien muodostamassa vyössä ei ole mustia täpliä. Tummaverkkoperhosella siipien uloin vyö on tummemman keltainen kuin sen vieressä oleva valkoisista kaarista muodostuva vyö. Lisäksi sillä on mustia täpliä valkoisten kaarien sisäpuolella olevassa oranssissa vyössä.

Koiraat lentelevät ympäriinsä etsiessään naaraita. Naaraat munivat munat ryppäissä isäntäkasvien lehtien alapinnoille. Toukat elävät isäntäkasvilla yhdyskunnissa seittipesissä, joissa ne myös talvehtivat.

Marimjellerutevinge

Taksonomi

Familie

Tribus

Slekt