Siipien kärkiväli

Keskikokoinen, 36–42 mm. Naaraat koiraita kookkaampia.
Siipien yläpinta

Oranssinkeltainen, jossa runsaasti tummanruskeita vöitä ja suonia. Voidaan yhtä hyvin tai paremminkin kuvailla ruskeaksi, jossa oranssinkeltaisia täpliä.
Siipien alapinta

Etusiipi oranssi, jossa tummanruskeita ja vaaleita täpliä. Takasiiven tyviosa oranssi, jossa mustareunuksisia vaaleankeltaisia täpliä. Sen ulkopuolella mustareunaisista ruuduista muodostuvia vöitä järjestyksessä: vaaleankeltainen, valkoisista ympyröistä muodostuva, mustavarjosteinen, mustapisteisistä oransseista kaarista muodostuva, vaaleista kaarista muodostuva ja uloimpana ohut keltainen tai oranssi vyö.
Elinympäristö

Kosteat niityt ja suot.
Lentoaika

Kesäkuun puolivälistä heinäkuun alkupuolelle.
Talvehtimismuoto

Toukka.
Toukan ravintokasvi

Virmajuuret, esim. rohtovirmajuuri (Valeriana officinalis). (Muualla toukan ravintokasveihin voi kuulua myös maitikoita, ratamoita ja tädykkeitä.)
Uhanalaisuus

Erittäin uhanalainen, rauhoitettu Suomessa.

Tummaverkkoperhosta voi tavata vain hyvin suppeilla alueilla Hämeessä ja Pohjanmaalla. Se on väritykseltään huomattavan tumma verkkoperhonen, jolla ei ole valkoisia tai vaaleankeltaisia vöitä siipien yläpinnassa tai pisterivejä takasiipien reunassa. Laji voi muistuttaa ratamoverkkoperhosen tummia muotoja, mutta varmimmin sen erottaa niistä takasiipien alapinnan kuvioinnin perustella. Tummaverkkoperhosella siipien uloin vyö on tummemman keltainen kuin sen vieressä oleva valkoisista kaarista muodostuva vyö. Lisäksi sillä on mustia täpliä valkoisten kaarien sisäpuolella olevassa oranssissa vyössä. Ratamoverkkoperhosella uloimmat vyöt ovat saman väriset ja niiden vieressä olevassa oranssissa vyössä ei ole mustia täpliä.

Naaraat munivat munat ryppäinä isäntäkasvien lehtien alapinnoille. Toukat elävät isäntäkasvilla yhdyskunnissa seittipesissä, joissa ne myös talvehtivat.

Mørk rutevinge

Taksonomi

Familie

Tribus

Slekt