Siipien kärkiväli
Keskikokoinen, 35–47 mm.
Siipien yläpinta
Valkoinen, etusiivessä voimakkuudeltaan vaihteleva harmaa kärki. Naaraiden etusiivessä 2 tummaa täplää, koirailla täpliä vain 1 tai se puuttuu kokonaan. Siivet usein suonien kohdalta harmaakehnäiset. Tämä ominaisuus vahvistuu pohjoista kohti siirryttäessä. Naaraat yleensä hiukan tummempia kuin koiraat.
Siipien alapinta
Etusiipi valkoinen, kärki keltainen. Takasiipi vaaleankeltainen, siipisuonien kohdalta harmaanvihreän kehnäinen (englanninkielinen nimi ‘Green-veined White’ kuvaa lajia hyvin).
Elinympäristö
Lähes kaikenlaiset ympäristöt, mutta ei niin yleinen metsittyneillä alueilla.
Lentoaika
Toukokuun alusta syyskuun alkupuolelle. Yleensä runsaimmillaan toisen sukupolven aikaan heinäkuun puolivälissä. Kolmaskin sukupolvi mahdollinen.
Talvehtimismuoto
Kotelo.
Toukan ravintokasvi
Erilaiset ristikukkaiskasvit (Brassicaceae), kuten litulaukka (Alliaria petiolata), ukonpalko (Bunias orientalis), piparjuuri (Armoracia rusticana), harmio (Berteroa incana) ja illakko (Hesperis matronalis) sekä viljelyskasveista eri kaalilajit (Brassica).

Lanttuperhonen on koko maassa yksi yleisimmistä perhoslajeistamme, valtakunnallisessa päiväperhosseurannassa sijalla 2 (ykkösijalla on tesmaperhonen) ja valkoisista perhosistamme lanttuperhonen on yleisin ja laajimmalle levinnyt. Lanttuperhonen muistuttaa sitä huomattavasti isompaa kaaliperhosta ja hiukan suurempaa naurisperhosta, mutta on erotettavissa niistä parhaiten takasiipien alapinnan harmaakehnäisten suonien perusteella.

Koiraat lentelevät ympäriinsä naaraita etsiessään. Naaraat munivat munat ravintokasveille yksitellen tai muutaman munan ryppäissä. Toukat eivät ole niin yleisiä viljelyskasveilla kuin kaali- ja naurisperhosen toukat.

Rapsfjäril

Taxonomi

Familj

Tribus

Släkte

Art