Siipien kärkiväli
(Hyvin) Pieni, 22–27 mm. Kultasiivistä pienin.
Siipien yläpinta
Etusiipi hohtavan violetti ja punakeltainen, siinä epäselviä mustia tai violetteja täpliä, siiven reuna musta. Takasiipi hohtavan violetti, ulkoreunassa punainen reunavyö, jonka ulkopuolella musta ja sininen tai valkoinen juova. Naaras on väritykseltään ennemminkin ruskea kuin violetti, ja sillä on usein rivi sinisiä täpliä lähellä taka- ja etusiipien reunaa.
Siipien alapinta
Etusiipi oranssi, jossa valkoreunaisia mustia täpliä. Siiven reunassa rivi mustia ja valkoisia täpliä. Takasiipi vaaleanruskea, jossa valkoreunaisia mustia täpliä. Siiven ulkolaidassa valkoinen ja punertava reunajuova.
Elinympäristö
Kosteapohjaiset ja avoimet ympäristöt, lettosuot, luhtarannat.
Lentoaika
Kesäkuun alkupuolelta heinäkuun puoliväliin.
Talvehtimismuoto
Kotelo.
Toukan ravintokasvi
Ahosuolaheinä (R. acetosella), niittysuolaheinä (Rumex acetosa) sekä nurmitatar (Polygonum viviparum).
Uhanalaisuus
Erittäin uhanalainen, rauhoitettu Suomessa.

Luhtakultasiipeä tavattiin aikaisemmin koko Suomessa, nykyisin harvinaisena vain Etelä-Lapissa ja Hämeessä. Suurelta osin ruskea tai violetinhohtoinen siipien yläpinta ja takasiipien alapinnan punaisen reunavyön vieressä oleva valkoinen juova erottavat luhtakultasiiven muista kultasiivistä. Luhtakultasiipi voi jäädä helposti huomaamatta, koska se on väritykseltään ruskea ja lentää kovalla vauhdilla lähellä maanpintaa.

Koiraat odottavat naaraita pensaikoissa sijaitsevilla reviireillään. Naaraat munivat munat yksitellen isäntäkasvin lehdille.

Violett guldvinge

Taxonomi

Familj

Tribus

Släkte

Art