Siipien kärkiväli
Pieni, 25–32 mm.
Siipien yläpinta
Koirailla hohtavan oranssi, reunat ohuelti mustat. Keskellä etusiipeä voi olla havaittavissa epäselvä musta täplä, mutta se voi myös puuttua. Naarailla hohtavan oranssi, etu- ja takasiivissä runsaasti mustia täpliä. Takasiivessä täplät voivat sulautua yhteen muodostaen suurempia tummia laikkuja. Siipisuonet oranssit. Naarailla takasiiven reunassa rivi mustia täpliä, voi olla myös rivi sinihohtoisia täpliä.
Siipien alapinta
Oranssista ruskeanoranssiin, mustia täpliä etenkin etusiivessä, takasiivessä rivi valkoisia täpliä.
Elinympäristö
Kuivahkot niityt ja hakamaat.
Lentoaika
Heinäkuun alusta elokuun puoliväliin.
Talvehtimismuoto
Muna.
Toukan ravintokasvi
Ahosuolaheinä (Rumex acetosella), Ruotsissa mahdollisesti myös niittysuolaheinä (R. acetosa).

Oranssien siipiensä väristä huolimatta sinisiipisten heimoon kuuluvien kultasiipien alaheimossa on Suomessa viisi lajia. Etelä- ja Keski-Suomessa yleisen ja eteläisessä Lapissakin tavattavan loistokultasiiven erottaa helposti muista kultasiivistä takasiipien alapinnan valkoisten täplien perusteella. Nimi ruotsiksi onkin vitfläckig (valkotäpläinen) guldvinge. Koiraalta puuttuu etusiivestä isokultasiivelle tyypillinen selkeä musta keskitäplä. Naaraalla on takasiiven ulkoreunassa rivi mustia täpliä, jotka isokultasiipinaaraalta puuttuvat. Ketokultasiivestä lajin erottaa takasiipien oranssien siipisuonien perusteella. Tieteellisen lajinimen virgaurea loistokultasiipi on saanut kultapiiskulta, jolla loistokultasiivet vierailevat mielellään.

Koiraat odottavat naaraita reviireillään, joita ne puolustavat metsien reunoissa. Naaraat munivat munat yksitellen tai muutaman munan ryppäinä isäntäkasvien lehdille.

Vitfläckig guldvinge

Taxonomi

Familj

Tribus

Släkte

Art